Isä, poika ja pyhä kunto

HYVÄ KORIPALLOJOUKKUE on enemmän kuin kymmenkunta pelaajaa, pari valmentajaa ja muutama juomanlaskija. Toimiva kokonaisuus syntyy useammasta elementistä, ja tärkeitä peruspilareita tässä tornitalossa ovat ajantasainen terveydenhuolto, vammojen ennaltaehkäisy ja asiantunteva kuntovalmennus.

KTP-Basketilla nämä asiat ovat samassa paketissa. Korisliigajoukkueen sparraamisesta pelikuntoon ovat vastanneet jo usean vuoden ajan isä ja poika, Petteri (56) ja Max Koski (27).

Molemmat ovat fyysisen valmennuksen ammattilaisia, ja heissä seura on saanut likipitäen parasta, mitä on tarjolla.

- Meillä tämä sektori on ihan valtakunnan parhaissa käsissä. Kiitos siitä Petterille ja Maxille! Heidän arvonsa on ymmärtänyt viimeistään sitten, kun Koskien osaamista on kyselty yli seurarajojen, kehuu KTP-Basketin puheenjohtaja Jyrki Lindström.

Petteri ja Max Koski eivät halua tehdä itsestään suurta numeroa.

- Me haluamme pysyä taustalla ja auttaa joukkuetta. Pelaajat ovat tämän näytelmän pääosan esittäjiä.

Kosken perheessä työskentely KTP:lle rakentuu isän määrittelemän hierarkian mukaisesti.

- Minä edustan tässä tapauksessa kokemusta, ja Max on toiminnan aivot. Yhdessä me suunnittelemme, ohjelmoimme ja valvomme kuntovalmennuksen käyttäen molempien vahvuuksia, selvittää Petteri Koski.

HYVÄN KUNNON MERKITYS urheilusuoritukseen on kiistaton. Siitä huolimatta yhä vieläkin on urheilulajeja, joissa fyysisen valmentautumisen painoarvoa vähätellään. Koripalloakin on pidetty joskus ”taitolajina, jossa on paljon tärkeämpää osata heittää kuin juosta”.

- Täällä Kotkassa ainakin me olemme pystyneet myymään aatteemme lajivalmentajille ja pelaajille. Se on onnistunut muun muassa näyttöön perustuvina faktoina erilaisista testituloksista, Petteri Koski toteaa.

Herääminen tosiasioihin voi tapahtua myös kantapään kautta, kun pelaajat huomaavat, että hyvässä kunnossa on kentälle mukavampi mennä.

- Tästä oivana esimerkkinä käy KTP:n kapteeni Michael Pounds. ”Homppa” on joukkueen aktiivisimpia omalla ajalla treenaajia ja hän on tehnyt sitä määrätietoisesti jo useamman vuoden,kertoo Max Koski.

- Toinen ”mallioppilas” on joukkueen kuopus Eero Hannikainen, joka oli koripalloilijana vielä raakile pari vuotta sitten. Hän kyseli silloin meiltä, että ”mitähän pitäisi tehdä lajin eteen”. Eero toimi ohjeiden mukaisesti, ja kehitys sen jälkeen on ollut hyvä. Hänestä kuullaan varmasti vielä, uskoo Max Koski.

”AMERIKASTA TULEE PALJON HYVÄÄ”, sanotaan, mutta tulee sieltä korisliigakauden kynnyksellä usein myös keskenkuntoisia ulkomaalaisvahvistuksia. Jokaisen heistä tulisi tietysti pitää huolta omasta CV:stään (curriculum vitae, suomeksi ansioluettelo), jossa fyysiset valmiudet ovat yksi merkittävä osa-alue. Pelaajien keskeneräiseen kuntoon voi olla syynsä myös amerikkalaisella järjestelmällä.

- Pelaajat tulevat tänne usein suoraan yliopistoista, joissa koripallovalmennus perustuu pääsääntöisesti massatuotantoon, ja siinä yksilöille jää vähemmän aikaa, Petteri Koski huomauttaa ja painottaa, että fyysinen valmennus jos mikä on yksilökeskeistä. Jokaisella meistä on oma kroppamme, joka käyttäytyy eri tavalla kuin jonossa seuraavalla.

Petteri Kosken mukaan amerikkalaisen järjestelmän lieveilmiöitä on myös se, että Ison Veden takaa tulevilla pelaajilla saattaa olla muistonaan huonosti hoidettuja tai kokonaan hoitamattomia vammoja.

- Siellä laumassa loukkaantunut urheilija siirretään vain syrjään, sillä uusia yrittäjiä on jonoksi asti tulossa tilalle, sanoo Petteri Koski.

HYVIN HOIDETTU FYYSINEN KUNTO toimii myös vammojen ennaltaehkäisijänä, ja tässä yhteydessä Petteri Koski lisää pyhään kolmiyhteyteen harjoittelun rinnalle myös syömisen ja nukkumisen.

- Niiden pitää olla tasapainossa. Oikeaa ravintoa nauttinut ja hyvin levännyt urheilija jaksaa paremmin myös treenata.

Väärinkäsitysten välttämiseksi Petteri Koski haluaa huomauttaa, että toki Finnairin sinivalkoisten siipien mukanaan tuomissa ulkomaalaisvahvistuksissa on valioyksilöitäkin joukossa.

- Jeb Ivey ja Ryan McDademuun maussa tulivat tänne hyvässä kunnossa ja lähtivät vieläkin paremmassa.

- On täällä opittu myös arvostamaan suomalaisia asioita ja valmennustapoja. KTP:ssa pelanneista mm. Ian Young ja Sefton Barrett pitävät yhä vieläkin tiiviisti yhteyttä ja pyytävät meiltä henkilökohtaisia kunto-ohjelmia, paljastaa Max Koski.

Euroopassa edelläkävijöitä fyysisessä valmennuksessa ovat koripallon suurmaat Espanja, Turkki, Serbia ja Liettua.

- Meillä Suomessa – vaikka tieto ja taito koko ajan lisääntyvät – on vielä kehitettävää. Kahdessa muuussa valtalajissa – jääkiekossa ja jalkapallossa – ollaan koripalloa edellä, tunnustaa Petteri Koski.

ISÄ JA POIKA KOSKEA potkii eteenpäin intohimo valmennustyötä kohtaan ja halu tulla vieläkin paremmaksi.

- Meitä kiinnostaisi tutkia liigakoripalloilijoiden valmiuksia laajemminkin ja saada siitä vertailutuloksia valtakunnallisesti. Meillä on asiantuntemus ja Kotkan Testausasemalla Steveco Areenalla huippulaitteet. Se hanke olisi kuitenkin haastava projekti, johon kaipaisimme esimerkiksi ammattikorkeakoulutason tukea. Toisaalta taas tuollainen tutkimus sopisi hyvin esimerkiksi opinnäytetyön aiheeksi opiskelijoille, visioivat Petteri ja Max Koski.

Yhteistyötä ammattikorkeakoulun – ja nimenomaan Xamkin kanssa – Koskilla ja KTP:lla on jo, sillä liigajoukkueen fysioryhmän muodostavat työharjoitteluaan tekevät Kalle Kujala, Jesse Nyman ja Juho Pitkänen.

Petteri Koski (56)

- syntynyt Tampereella

- opiskeli naprapaatiksi Tukholmassa Ruotsissa

- opettaa naprapatiaa Xamk-ammattikorkeakoulussa ja pitää yksityisvastaanottoa Kotkan Pihlajalinnassa

- Olympiakomitea palkitsi hänet hiljattain ”urheilijoiden kaksoisuran edistämisestä”. Kosken naprapatiaopiskelijoita ovat olleet mm. sellaiset entiset aktiivit kuin Lotta Richter, Jukka Matinen, Milos Dobras, Renate Taka-aho, Janne Veija ja Vesa Helenius.

- harrasti itse aktiivina nyrkkeilyä ja jääkiekkoa (Tampereen Ilves) ja valmensi mm. Titaanien junioreita

- mukaan KTP-Basketin toimintaan runsaat 10 vuotta sitten

Max Koski (27)

- syntynyt Kotkassa

- opiskeli liikuntatieteiden kandidaatiksi Ruotsin Östersundissa ja on nyt ”viittä vaille valmis” liikuntafysiologi Jyväskylän yliopistosta

- työskentelee testauspäällikkönä Kotkan kaupungin hallinnoimalla kuntotestausasemalla Steveco Areenalla Karhuvuoressa

- harrasti itse aktiivina alppilajeja, edusti Uuperi Ski-Teamia ja Rukan alppikoulua ja valmentautui Kuusamon ohella Kåbdalisissa Pohjois-Ruotsissa. 17-19-vuotiaiden Suomen mestari vauhtilajeissa (so. super-G ja syöksylasku)

- mukaan KTP-Basketin toimintaan runsas viisi vuotta sitten

KUNTOVALMENTAJILLE TÄYSI TUNNUSTUS

KTP-BASKETIN päävalmentaja Tomi Kaminen antaa varauksettoman tunnustuksen Petteri ja Max Koskelle korisliigajoukkueen valmennustiimissä.

- He tekevät erittäin hyvää työtä, jonka pelaajatkin arvostavat korkealle. Petterillä ja Maxilla on huikea ammattitaito ja halukkuus kehittää pelaajiamme paremmiksi urheilijoiksi. Kuntovalmennuksella on suuri merkitys, ja onneksi pelaajatkin ovat sen ymmärtäneet. Jokainen tajuaa, että mitä paremmassa kunnossa olet, sitä paremmin pelaat, kehuu Kaminen.

Päävalmentajasopimusta aikanaan sorvattaessa KTP-Basketin puheenjohtaja Jyrki Lindström kertoi Kamiselle, että joukkueen kuntovalmennus on ”hyvissä käsissä”.

- Sen olen nyt nähnyt, eikä minulla ole mitään tarvetta tehdä siihen muutoksia. Puhumme paljon yhdessä ja suunnittelemme aina seuraavan kahden viikon treeniohjelman. Luotan täysin Petterin ja Maxin ajatuksiin.

Tomi Kamisella ei ole tarkempaa tietoa muiden korisliigaseurojen kuntovalmennuksen sisällöstä ja tasosta.

- Se varmasti vaihtelee laidasta laitaan, mutta meillä ainakin tämä sektori on kiitettävällä tasolla.

KOTKAN LIIGAJOUKKUEEN nestorilla Kevin Langfordilla on pelikokemusta yhdeksästä eri maasta ja 12 seurajoukkueesta ja päälle vielä vuodet Yhdysvaltain yliopistosarjoissa. 33-vuotias luottomies vakuuttaa, että valmennustietous Kotkassa kestää kyllä vertailun kansainvälisestikin.

- NBA on tietysti oma lukunsa ja joissakin isoissa yliopistoissa resurssit ovat toisenlaiset, mutta en minä esimerkiksi tällaisiin testilaitteisiin ole muualla törmännyt, Langford huomauttaa.

KTP:n valmennuksessa fysiikkatreenit ovat korostetussa asemassa, mutta Kevin Langford ymmärtää hyvin, miksi.

- Joukkueessa on paljon nuoria pelaajia, jotka tarvitsevat sitä kehittyäkseen, mutta myös meitä kokeneempia, joille kuntovalmennus on elinehto pysyäksemme kilpailussa mukana. Kuntotreenit ovat yksilöllisiä, ja jokainen tekee ne omalla tavallaan. Päämäärä on kuitenkin sama eli joukkueen etu, toteaa Langford, joka on Steveco Areenan kuntosalien aktiivisimpia käyttäjiä.

TEKSTI: Matti Järvinen KUVA: Mikko Mäkelä

Tämä juttu on julkaistu Kymen Sanomissa omatuotanteisena sivuna 14.11.2019, ja tässä yhteydessä se on päivitetty ajan tasalle.