Kevään väri on pronssinen

Salon otteluvoiton ja sen myötä saavutetun SM-mitalin arvoa on nostamassa monia tekijöitä. Ensinnäkin KTP:n piti matkata ryöstöretkelle vieraisiin Vilppaan kotiluolaan Salohalliin, mikä ei ole ollut kenellekään helppo paikka pelata tällä kaudella. Ennen lauantaita kotkalaisetkin olivat tehneet sinne kolme turhaa reissua (kahdesti runkosarjassa ja kerran Suomen cupissa).

Vastustajakaan ei ollut mikä tahansa höntsäporukka. Vilpas oli jo kauteen lähdettäessä Korisliigan ylivoimainen ennakkosuosikki ja se voitti runkosarjan lähes näytöstyyliin. Salossa ei nyt vielä kolmannellakaan perättäisellä kerralla päästy juhlimaan Suomen mestaruutta, ja loppuen lopuksi Vilppaalta vietiin vielä himmeimmätkin mitalit, jotka olivat sille jo ihan käden ulottuvilla. Salon Vilpas on 111-vuotias, ja historian lehdiltä löytyy merkintä “vain” kahdesta SM-hopeasta.

Tämäkin kevät oli valtava pettymys Vilppaalle, mutta ei se sitä tarkoita, etteikö seuraa pronssi olisi kiinnostanut. “Vain” pronssiotteluksi lauantaisessa yhteenotossa oli ihan hyvä meno ja meininki, ja viimeiseen sekuntiin asti Salon konkaritkin ottivat pelin tosissaan. Taiston tauottua niin Teemu Rannikon, Juho Nenosen kuin Mikko Koivistonkin synkistely oli silmiinpistävää.

Pronssiottelu oli varsin tasainen lähdöstä maaliin. Vilpas johti parhaimmillaan 10 pinnalla (58-48) ja KTP seitsemällä (15-8). Tuon hyvän alun jälkeen Kotkan hyökkäyspeli meni hetkeksi tukkoon, ja Salo rykäisi 14-0 runin – muttei onneksi sen enempää. Michael Poundsin kaikki viisi pinnaa juuri ennen ensimmäistä lyhyttä taukoa eivät olisi voineet osua parempaan saumaan. Vierailija pääsi toiselle kympille iskuetäisyydeltä ja pysyi tuntumassa siitäkin eteenpäin.

Salon Antonio Ballardin vahva esitys molemmissa päissä kenttää ja Koiviston tarkka heittopeli pitivät KTP:ta varpaillaan. Kotkan onneksi oma jenkkikvartetti oli kauden tärkeimmällä hetkellä hyvässä tikissä. Jalen Jackson varsinkin oli elementissään puoliaikatauon jälkeen. Hyvä pallollinen pelaaminen, oikea-aikaisuuus levypalloissa sekä tarkka heittopeli nousivat arvoon arvaamattomaan.

Sankarin viitta jäi kuitenkin Tyrell Nelsonin harteille. Hän teki viimeisellä kympillä yhdeksän pistettä ja niistä kuusi viimeisen kahden minuutin aikana. Donkki, peruskakkonen ja sitten vielä kaksi vapaaheittoa veivät KTP:n aina pisteellä johtoon. Loppuviimeeksi nuo kaksi onnistunutta vaparia olivat voittopinnoja neljä sekuntia ennen päätössummeria. Nelson pääsi viivalle, kun Nenonen kolhi häntä korin alla.

Rajuotteista Nenostakin surkeampi epäonnen soturi tuli Rannikosta, jolle jäi Vilppaan viimeinen heitto kaksi sekuntia ennen täyttää aikaa. “Taikurin” yritys pysähtyi kuitenkin korirautaan, ja kotkalaisten juhlat olivat valmiita alkamaan.

Ennen pronssiottelua niin KTP:n päävalmentaja Tomi Kaminen kuin Vilppaan Joonas Iisalo vakuuttivat, että “kyllä himmeämmätkin mitalit kiinnostavat”. Yleisestihän ajatellaan, että kamppailu kolmannesta sijasta on välierissä pettyneiden joukkueiden kohtaaminen ilman sen suurempaan merkitystä.

- Arvostan mitaleja ja niillä on aina tarkoituksensa. Siksi olen joukkueen puolesta ylpeä ja iloinen, että pystyimme lopulta kairaamaan pronssit. Onneksi pääsimme lopettamaan kauden positiivisin sävelin. Kyllä se vain niin on, että voittoon on kausi aina mukavampi päättää, totesi Kaminen, jolle SM-mitali oli valmentajana jo “ehkä seitsemäs”.

- Olen ollut aikaisemmin mukana kolmessa pronssipelissä. Niistä kaksi voitimme, ja ne olivat paljon mukavampia tapahtumia kuin se tappiollinen, Kaminen muisteli.

Kotkan koutsin mielestä molemmat joukkueet yrittivät nyt ihan selvästi voittaa ottelua, ja Kamiselta löytyi lohdutuksen sanoja vastustajalle.

- Varmastikin Vilppaalta oli välieräpettymysten jälkeen paras latinki poissa, mutta kyllä he jälleen hyvin pelasivat.

Joonas Iisalo oli jopa hivenen yllättynyt pronssiottelun tasosta.

- Vaikka vastakkain olivatkin kaksi välierissä pettynyttä joukkuetta, oli ottelu siihen nähden varsin tasokasta koripalloa.

Vilppaan valmentaja oli jo kypsä ruotimaan, miksi koripallovuosi Salossa päättyi mollivoittoisesti.

- Meiltä jäi puolustuksellinen identiteetti puutteelliseksi koko kauden aikana. Minulle tämä oli huonoin puolustusjoukkue, jota olen koskaan valmentanut, laskeskeli Iisalo. - Ehkä tästä kuitenkin vielä oppii paljon valmentajauralle. Joko voitat tai opit! Niinhän sitä sanotaan, pettynyt mies jatkoi.

KTP:n kapteeni Pounds oli pitänyt joukkueelleen puheen kuluneella viikolla.

- Painotin kaikille, että kausi on kiva päättää voittoon. Pronssi on ainakin taustajoukoille ja seuralle tärkeä juttu. Siellä on paljon jätkiä, jotka tekevät pyyteetöntä työtä, tulevat hallille joka päivä ja kiertävät bussilla ties kuinka monta tuhatta kilometriä. Olen iloinen, että voitimme tänään heille sen mitalin. Kentällä se oli todella pienistä asioista kiinni, mutta onnistuimme, iloitsi “Homppa” Pounds. - Emme päässeet sinne, minne halusimme, mutta pronssin myötä kauden arvosana nousee kutosesta seiskaan, kippari tiivisti.

Mikko Koivisto oli apea. - Pelistä ei ole juurikaan kommentoitavaa. Vasta muutama päivä sitten kävimme läpi kauden suurimman pettymyksen. Kaikki sen yrittivät pistää taakseen ja keskittyä tähän, mutta henkilökohtaisesti ainakin voin sanoa, että kyllä se oli aika vaikeaa.

- Ei pelkästään se pettymys karanneista finaaleista, vaan kaikki se tunnelataus, joka tiistain myötä hävisi. Oli tosi vaikea pelata. Tämäkin ottelu oli meidän näpeissä, mutta vähän itse me sysättiin voitto vastustajalle, tuskaili Koivisto.

Pisteet/levypallot, Vilpas: Antonio Ballard 27/12, Mikko Koivisto 17/0, Henri Kantonen 11/3, Reggie Dillard 11/4, Jamie Skeen 10/6, Riku Laine 6/0, Teemu Rannikko 6/4/10 syöttöä, Juho Nenonen 5/7, Aatu Kivimäki 4/1.

KTP: Jalen Jackson 21/6, Tyrell Nelson 21/6, Kevin Langford 19/5, Donte Thomas 17/3, Antto Nikkarinen 8/3/5, Janne Lehtoranta 5/1, Michael Pounds 5/0, Joonas Lehtoranta 2/2, Jari Vekkilä 0/0, Markus Rautasalo 0/0, Juho Lehtoranta 0/0, Eero Hannikainen 0/0.

Erotuomarit: Johannes Sarekoski, Jaakko Kaunisto, Elias Anttonen, yleisöä 1156.

TEKSTI: Matti Järvinen KUVA: Ville Vuorinen