KUVA: Suomen kokenein korisliigatuomari työssään. Vain toimitsijat ja joukkueiden jäsenet olivat KTP-Basket–Kouvot-ottelussa näkemässä, kuinka Pekka Saros näytti, että Michael Poundsin kädestä irtoava heitto tuo onnistuessaan kolme pistettä.

KUVA: Suomen kokenein korisliigatuomari työssään. Vain toimitsijat ja joukkueiden jäsenet olivat KTP-Basket–Kouvot-ottelussa näkemässä, kuinka Pekka Saros näytti, että Michael Poundsin kädestä irtoava heitto tuo onnistuessaan kolme pistettä.

Erotuomaritkin kaipaavat yleisöä

Koronarajoitukset ovat tuoneet oudon tilanteen, kun ne ”parhaimmat tuomarit” puuttuvat katsomosta. Kokemattomille pillimiehille yleisön puuttuminen saattaa olla jopa helpotus. Kokenut Pekka Saros pitää tyhjiä lehtereitä ”ainutkertaisena”.

Koripallo-ottelussakin tunnetusti ne parhaimmat ja tarkimmat erotuomarit ovat aina katsomon puolella. Miltä varsinaisista erotuomareista tuntuu viheltää nyt, kun koronaepidemia on tyhjentänyt lehterit ja pahimmat huutelijat ovat poissa? Onko se helpottanut tehtävää?

Ei sillä ole ollut vaikutusta, vakuuttavat niin korisliigatuomari Pekka Saros kuin sarjatasoa alempana tuomitseva kotkalaistuomari Mika Puustinenkin.

Suomen kokenein koripallotuomari, jo yli 1200 ottelua viheltänyt, Pekka Saros kertoo, ettei pitkällä urallaan ole koskaan kokenut vastaavaa.

Alasarjoissa on joskus hyvin vähän yleisöä, mutta kyllä tämä täydellinen yleisön puuttuminen on ainutkertaista.

Pekka Saros arvelee, että tyhjillä katsomoilla on enemmän vaikutusta pelaajiin kuin tuomareihin.

Kun peli lähtee käymään, niin sitten sitä keskittyy siihen niin, ettei se vaikuta. Pelin aikana tulee tosin välillä tunne, että jotain täältä puuttuu. Peliin on helpompi toki lähteä, kun ei tarvitse ottaa yleisöä huomioon, hän kommentoi.

Yleisöä on Saroskin alkanut poikkeustilan pitkittyessä kaivata. Katsojilla on hänen mukaansa tärkeä rooli tunnelman luojana.

Kun Kotkan Karhuvuoren parkkipaikalle tullessa näkee yläkerran pubissa olevat katsojat, niin siinä alkaa oma tunnelmakin nousta.

Koen yleisön paineen positiivisena asiana. Siitä saa tsemppiä ja särmää omaan tekemiseen. Varsinkin, kun on tärkeä ottelu ja paljon katsojia paikalla, niin pääsee itsekin fiiliiksiin ja yrittää tehdä parhaansa, Saros sanoo.

Kotkassa, kuten muissakin korisluolissa, on omat katsomotuomarinsa, joiden suu käy koko ajan. Virallinen tuomarikolmikko saa kuulla pelin tuoksinassa kaikenlaista. Saros sanoo jo tottuneensa rökitykseen, mutta tyhjät katsomot ovat tuoneet huuteluun uuden ilmiön: Kun yleisön metelöintiä ei ole, niin vaihtopenkin ja valmentajien kommentit tuomareista ja vihellyksistä kuuluvat kentälle helpommin.

Niitä täytyy kuunnella vähän valikoivasti, kokenut pillimies sanoo.

Täytyy muistaa, että pelaajat ja valmentajat elävät kiihkeästi mukana, eikä kaikki ole tarkoitettu tuomarin kuultavaksi. Jos nimellä mainitaan, niin sitten puutun puheisiin herkemmin. Ikävää on, kun huutelut kuuluvat läpi Ruudun lähetyksissä.

Vuonna 2009 viheltämisen aloittanut Mika Puustinen sanoo myös, ettei tuomarointi tunnu sen helpommalta, vaikka yleisö onkin poissa.

Kokemattomammat tuomarit voivat ottaa paineita kotiyleisön metelöinnistä, mutta itse en anna sen vaikuttaa. Annan huutelujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Toisaalta Puustinen myöntää, ettei tunnelma ole sama kuin normaalisti.

Varsinkin alussa, kun katsomot tyhjentyivät, niin tuntui kuin pelattaisi jotakin harjoitusottelua. Nyt katsojien puuttumiseen on jo totuttu ja tuomareiden kesken on jo puhuttu siitäkin, että miltähän se mahtaa tuntua, kun yleisö palaa taas lehtereille.

Puustinenkin kaipaa yleisöä jo takaisin.

Katsojat ovat olennainen osa pelitapahtumaa. He ovat se kotijoukkueen kuudes kenttäpelaaja, joka tuo otteluihin hyvää tunnelmaa.

Koronatoimet ovat vähentäneet tuomittavia otteluita ja siten erotuomarien työtehtäviä.

Juoniori- ja aluesarjat ovat pysähtyneet lähes täysin, kertoo Koripalloliiton erotuomaritoiminnan päällikkö Timo Nieminen.

Suomessa ei virallisesti ole päätoimisia koripalloerotuomareita, eikä Koripalloliittoon ole Niemisen mukaan kantautunut tietoja, että pelien vähentyminen olisi erotuomareilla aiheuttanut talousongelmia. Jos olisikin, niin liitolla ei ole tuomareita varten mitään tukirahastoa ongelmien varalle.

Pääkaupunkiseudulla on jonkin verran maahanmuuttotaustaisia tuomareita, joille tuomaripalkkioilla voi olla enemmän taloudellista merkitystä, hän lisää.

Miesten ja naisten liigasarjoihin sekä ykkösdivisioonan tuomareihin tautitilanteella on ollut vähemmän vaikutusta. Vaikka Korisliigan ottelumäärää vähennettiin, on liigatuomareilla riittänyt tehtäviä, sillä he ovat siirtyneet tuomitsemaan naisten Korisliigan ja ykkösdivisioonan pelejä.

Tämä on ollut Koripalloliitossa tavoitteenakin, eli korona vain vauhditti kehitystä, Nieminen toteaa.

Puustinenkin on tästä syystä päässyt tekemään yhteistyötä liigatuomareiden kanssa. Hän on pitänyt koronan pakottamasta muutoksesta.

Minusta se on ollut vain hyvä juttu. Olen saanut näissä peleissä neuvoja ja palautetta omista vihellyksistäni kokeneilta liigatuomareilta.

On tuntunut hyvältä, kun liigatuomari kehuu jotain vihellystäni, hän tunnustaa.

Pekka Saroksen kanssa Puustinen on ehtinyt talven aikana tuomitsemaan yhdessä yhden MuKi-pelin eli KTP-Basketin yhteistyöseuran ottelun.

Saros on myös kokenut alempien sarjojen viheltämisen mielekkääksi. Hän uskoo, että joukkueet ja sarjat arvostavat sitä, että liigatuomarit tuomitsevat heidän ottelujaan.

Siksi meidän täytyy olla esimerkkeinä ja hoitaa hyvin myös nämä tehtävät, hän toteaa.

Puustinen on ollut tyytyväinen otteluiden määrään. Pelkästään helmikuussa matseja kertyi kahdeksan lähinnä Helsingissä, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

Aikaahan se vie, mutta onneksi työvuorojärjestelyt ovat onnistuneet niin, että peleihin on päässyt, nestesatamassa operaattorina leipätyötään tekevä Puustinen kiittelee.

Korisliigan ratkaisuottelut ovat edenneet jo välierävaiheeseen. En niitä liigan playoff-valintaryhmä nimesi yhdeksän erotuomaria viheltämään semifinaaleja. Pekka Saros ei ole heidän joukossaan. ”Töitä” saivat Karoliina Andersson, Elias Anttonen, Joona Haaja, Miltos Ioannidis, Jaakko Kaunisto, Ari Malkamäki, Ari Mikkola, Petri Mäntylä ja Ville Selkee.

TEKSTI: Markku Kumpunen KUVA: Mikko Mäkelä

Tämä juttu on ollut jo luettavissa KTP-Basketin kausijulkaisusta 2/2021, ja tässä yhteydessä tekstiä on päivitetty. Osa ”Kausarin” jutuista on julkaistu myös näillä nettisivuilla ja loputkin julkaistaan lähiaikoina.

Yhteistyökumppanit

2021-03/port-of-haminakotka-logo-1-rivi-rgb
2019-05/autosuni-logo
2019-05/dakar-petrooli
2019-05/datagroup
2019-08/eko
2019-05/ankkuri
2019-05/image001i
2019-05/handelbanken
2019-05/kotkalogo
https://www.intersport.se/
2019-05/kso
2019-05/kotkanklubi
2019-05/kymen-sanomat.svg-
2019-05/lahitapiola-kaakkois-suomi-rgb-sininen
2019-05/lamposulku
2019-05/marina-cafe-laituri-led-kuva
2019-05/min-tamminen-logo-02
2019-05/logo-fin-fi
2019-05/nordea-masterbrand-500px-rgb
2019-05/omasp-logotype-cmyk-tm-slogan
2019-05/op-kymenlaakso-rgb-vasen
2019-05/risti-13-lukitustekniikka
2019-05/rudus-logo
2019-05/si
2019-05/spalding-logo-hirez
2019-05/steveco
2019-05/taeystuho
2019-05/visilogo
2019-05/sportia-0
2019-10/ekami-tekijo-iden-tekija-logo-mag-1024x512pix-jpg
2020-10/logo-colour-rgb
2020-10/1603295200_stark-logo

Kotisivu & Design by Intendit Web Agency